Moninmäen maisemia ovat järvet, mäet, metsät ja pellot. Ne ovat myös tyypillistä leppävirtalaista vaihtelevaa seutua, josta toimeentulo on saatu. Kylä lienee saanut nimensä Monni-nimisen miehen mukaan. Moninmäki sijaitsee Leppävirran kunnan itäisessä osassa Soisalon saaren kapeimman kannaksen alueella.
Moninmäeltä on löydetty merkkejä eräasutusten aikakaudelta, joka perustui kalastukseen, metsästykseen ja keräilyyn. Kylältä on löytynyt kahdeksan muinaista asuinpaikkaa. Arkeologisissa museoviraston suorittamissa kaivauksissa 1955-1989 on löydetty erikokoisia ja -näköisiä ruukunpalasia kampakeraamiselta ajalta, vanhimmat niistä n 5000 vuoden takaa. Ensimmäiset löydökset teki maanviljelijä Väinö Voutilainen kotitilaltaan 1951. Saviruukkujen koristeluista on päätelty, että Soisalon saaren kapeimman kohdan alueella on ollut asutusta jo kauan. Nykyinen asutus alkoi vakiintua 1500-luvulla.
Kylälle perustettin Moninmäen kansakoulu vuonna 1899. Koulu lopetti toimintansa 1984.
Ensimmäiset kaupat toimivat asuinrakennuksissa. Ensimmäinen osuusliike Alku perustettiin Saijanlahden rantaan 1913. Myymälää alettiin kutsua Rannan kaupaksi ja se toimi vuoteen 1958 asti, kunnes se muuttui Osuusliike Työvoiman sivumyymäläksi ja siitä tuli Työnvoiman kauppa.
Moninmäen maamiesseura perustettiin kylälle kesäkuussa 1920. Kylälle rakennettiin Moninmäen maa- ja kotitalousseuran talo vuonna 1939. Kylällä toimi myös kyläpostin yhteydessä postipankin konttori vuoteen 1991 saakka.
(Lähde: Junkkarinen Ilpo ja Leo, Leppävirran Moninmäen koulupiirin historia, 2011, s. 15-21, 202-213, 233, 239 ja 253)